Aku on rodultaan Welsh corgi cardigan, tuttavallisemmin cardi. Ajattelin vähän valaista kyseistä rotua, koska se ei ihan yleisimmästä päästä ole Suomessa :)
Welsh corgi on suuri paimenkoira pienessä paketissa. Corgin rotunimekkeellä kulkee kaksi erillistä rotua, joista cardigan on pembrokea harvinaisempi. Molemmat rodut ovat ulkonäöltään lyhytjalkaisia, pitkäselkäisiä ja niillä on isot, pystyt korvat. Cardigan on serkkuaan pidempi, vankempi ja enemmän "kirveellä veistetyn" oloinen.
Koiran ilme on ystävällinen. Cardiganin silmät ovat tummat, ainoastaan väritykseltään sinimarmoroiduilla (blue merle) koirilla sallitaan siniset tai sinipilkulliset silmät. Purenta on leikkaava. Cardiganilla on pitkä, kettumainen häntä. Häntäänsä cardigan kantaa matalalla. Kun koira liikkuu, häntä saattaa nousta, mutta koira ei kuitenkaan koskaan kanna sitä selän päällä.
Cardiganin turkki on keskipitkä ja kaksinkertainen. Kaikki värit ja sävyt sallitaan valkoisilla merkeillä tai ilman. Värejä ovat esimerkiksi punainen, soopeli, brindle, blue merle ja tricolor. Tavallisesti koiralla on valkoista kaulassa, rinnassa, raajoissa, hännänpäässä, kuonossa ja vatsassa. Valkoinen ei saa olla vallitseva väri. Corgin turkki on helppohoitoinen. Joskus welsh corgi -pentueeseen syntyy myös pitkäkarvaisia ns. fluffy -yksilöitä, joita rotumääritelmä ei hyväksy, mutta ulkonäöltään ne ovat todella suloisia.
Cardi on aktiivinen ja älykäs paimenkoira, jolle lauma on tärkeä. Se on myös todella uskollinen, harkitsevainen ja huumorintajuinen seuralainen. Cardi voi suhtautua hieman pidättyväisesti vieraita kohtaan, mutta sitä ei pidä sekoittaa arkuuteen. Useat corgit ovat herkkähaukkuisia, ne myös tykkäävät "jutella" ja ilmoittaa äänekkäästi asiansa. Mitään räksyttäjiä ne eivät ole, mutta täysin hiljaista koiraa corgista ei saa tekemälläkään.
Corgien alkuperäinen tarkoitus on ollut olla maatalojen monikäyttökoiria. Se on ollut sekä paimen, vahti, että rottakoira. Corgien paimennettavina oli yleensä karjaa ja työnsä se hoiti näykkimällä lehmiä kintereestä ja haukkumalla. Matalaa koiraa eivät lehmät yltäneet niin hyvin potkaisemaan. Paimennusominaisuuksia on vielä tämänkin ajan corgeissa pinnalla, osaa käytetäänkin vielä alkuperäisessä työtehtävässään. Corgi voi innostuessaan purkaa paimennusviettiään myös isäntäperheen nilkkoihin...
Corgi on harrastamisen kannalta monipuolinen rotu ja kooltaan kompakti; iso koira pienessä paketissa. Cardi on useisiin rotuihin verrattuna suhteellisen perusterve. Corgeilla on ilmennyt jonkun verran perinnöllisiä silmäsairauksia, lonkista riittää mielipiteitä ja selkäongelmia voi ilmetä varsinkin vanhemmiten. Pentuiässä ja nuoruudessa kannattaa vältää koiran turhaa hyppyyttämistä esim. autosta sekä portaiden kulkemista. Corgi kannattaa pitää hyvässä fyysisessä kunnossa ja ehdottomasti välttää liikakilojen kertymistä.
Olen itse ollut hyvin tyytyväinen rotuvalintaani, Aku on vastannut odotuksiani melkein joka suhteessa. Mielestääni cardi sopii aktiiviselle, huumorintajuiselle ja kärsivälliselle ihmiselle. Se kaipaa paljon tekemistä, mutta osaa olla mahdottoman itsepäinen, jos ei huvita, niin sitten ei huvita. Cardille saa nauraa usein ja pelkästään jo sen naurava naama piristää kurjemmankin päivän. Se saa hulluja hepuleita, haukkuu ovikelloa ja kiusaa kissaa (kissa onneksi osaa pitää puolensa). Se haluaa olla kaikessa mukana aina puutarhatöistä uimareissuihin. Olenkin usein nauranut, että minua harvemmin näkee ilman koiraa liikenteessä. Aku on niin kätevä ottaa mukaan melkein kaikkialle ja se nauttii autossa matkustamisesta. On se vain niin, että cardi on ihmisen paras ystävä ;)
Seuraavassa linkissä voi ihastella lisää cardeja:
